Hae tästä blogista

maanantai 30. maaliskuuta 2009

Pikkukassillinen käsityötä




Osallistuin Tilkkuystävien kevätvaihtoon ja tuohon osallistuminen edellytti varsin mieluisan lisätehtävän. Jokainen meistä teki/tekee penaalin, pikkupussukan yms. mihin laittaa kyniä, askartelutarvikkeita, käsityötarvikkeita yms. lapsille itärajan taakse. Paketit toimittaa perille Venla-apu.
Sain tänään Marnan päikkäreiden aikana aikaiseksi pienen kassin mihin laitoin 'evääksi' pari kerää lankaa, virkkuukoukun, nappeja, ompelulankoja ja neuloja, nauhoja, kangaspaloja ja piristykseksi vielä puuhelmistä tekemäni korun.
Olipa mukava koota tällainen lahjakassi!

Niin se päättötyö on kyllä edennyt - tai ei se, mutta eilen naputtelin portfoliota puolille öin :) :)
Nyt pitää mennä tuuppaamaan villanyttyjä sukkahousuihin jotta saisi huomiselle pallukoita.

Kuvassa vuosi sitten tehdyn minitekstiiliteoksen yksityiskohta. Toukkahan siinä tiskaa, 'kuvitusta' Risto Rasan runoon.

sunnuntai 29. maaliskuuta 2009

Aika senkun hupenee



Hitsipilli, kesäaikaan siirtyminen vei tunnin vuorokaudesta ja samalla tunnin potentiaalisesta päättötyöajasta. Siis jos sen olis siihen käyttänyt. Joku ehkä. Ei ainakaan Reetta, kandee käydä katsomassa mihin hänkin on sen aikansa tuhlannut. Lohduttavaa etten ole ainoa. Jostain syystä lähestyvä pääsiäinen on innostanut nyt näpräämään sormuksia. Pari lähti pääsiäisyllätyksinä perjantaina ystäville, toisesta en edes ehtinyt kuvaa napsaseen. Onneksi en ole niitä suklaamunia ryhtynyt vielä muovailemaan sormusten kera. Kai sekin villitys jo ensi vuonna saavuttaa tämän huushollin.


Onhan sitä sentäs jotain päättötyönkin eteen tehty. En ole laskenut mutta kipoissa pitäisi olla parisen sataa pallukkaa, vielä siis saa sukkahousut tuta villasta ja koneeseen pariinkin otteeseen että saan toisen mokoman lisää, siis sen pari sataa.

Tänään sain valmiiksi kesäkassin, ties sitten mille tarvikkeille. Ehkä rannalle tai käsitöiden kuljetukseen. Pitäisi taas aloittaa uutta kun tämäkään ei vielä ihan onnistunut. Ei siis kannata klikata kuvaa suuremmaksi, pliis.



Eilen oltiin hoplopissa ja johan menoa ja melskettä piisasi. Oli vielä kivaa seuraakin pikkuserkuista :)

Ja nyt pakkaamaan Tilkkuystävän kevätvaihtopakettia!

maanantai 23. maaliskuuta 2009

Helmeilyä!


Taas ollaan opittu uutta! Olin la-su Helmitöitä kevääksi -kurssilla ja mukavaa oli, jälleen. Viisi tuntia päivässä sisällä koululuokassa menee hujauksessa vaikka ulkona on mitä kaunein auringonpaiste. Ei yhtään harmittanut olla sisällä :) Olin helmityökurssilla nyt kolmatta kertaa ja sitä enemmän tulee mieleen mitä vielä olisi kiva oppia mitä useammin sinne mukaan pääsee.
Sain aikaan vaijerikoruja, yhden sormuksen ja muutaman koristemunasen pääsiäiseksi. Näitä pieniä massamunan päälle tehtäviä helmikoristeita taidan tehdä vielä lisää ennen pääsiäistä jos vain suinkin ehdin.

Sormus on kokeilu, olen joskus ostanut näitä sormuspohjia joita en osannut käyttää, mutta nyt opettaja vinkkasi miten niitäkin voi hyödyntää ja tästä tuli mielestäni varsin mukava kesähely. Joskaan ei minun sormeeni, minä kun en oikein koruja osaa pitää. Mutta eiköhän tällekin joku ottaja löydy....?

Vaijerikorut ovat sitten ihastuttavan nopeatekoisia ja näyttäviäkin, jos vain käyttää tarpeeksi isoja helmiä.


Aulille terveisiä, onkohan jo vaijerikoruja väännetty lisää?

Meillä on podettu viime viikko, mahtaako kuva antaa viitettä mistä taudista on kyse?

Juu-u, matot on kääritty tai pesulassa. Mimma ja minä saimme vatsaflunssan, viheliäinen tauti kerta kaikkiaan, muut ovat kärsineet flunssasta. Ja se jatkuu meillä edelleen.
Marna on myös alkanut pottaileen, ihan omasta aloitteestaan. On niin innokas pottailija ettei meinaa irrota istunnoltaan välillä ollenkaan.


Päättötyö takkuaa, ei idealtaan vaan toteutukseltaan. Viime viikko meni sairastellessa joten en saanut juuri mitään aikaan. Eilen illalla aloin punoa nuppineulaa uudemman kerran ja aloitus on hankalaa. Tekniikka ei meinaa palautua mieleen. Mutta eiköhän se tästä. En aio kuitenkaan vaihtaa enää tässä vaiheessa työn toteutustapaa joten kyllä se siitä. Uskoisin.

lauantai 14. maaliskuuta 2009

Sutta, sutta ja sutta -eikun purkuun!



Nyt on käynyt niin että meikä-ämmään on dementia iskenyt pahemman kerran. Eilinen, 13. perjantai, taisi sittenkin olla mun onnenpäiväni tällä käsityörintamalla. Olin väkertänyt sitä loppu-/päättötyöni nuppineulaa useita iltoja, kunnes torstaina aloin ihmetteleen että miten kummassa tämä 'ranskalainen munakorini' alkaa hajoamaan käsiin, siis lanka liukuu minne sattuu kun piti alkaa kaventamaan kohti suuaukkoa. Jatkoin silti ja eilen illalla sain väkerryksen siihen mittaan että sain neulan varrenkin jo kiinni.



Ja kas! Jostain tosi kaukaa ja hämärän rajamailta mieleeni piirtyi sellaiset pienet kapulat joita käytettiin kaksi kuukautta sitten olleella kurssilla. Siis olin unohtanut täysin todella oleellisen asian kahdessa kuukaudessa! Sidontalankojen käytön! Vieläkin on hataria kohtia, eli ihan kokonaan en tekniikkaa vieläkään muista mutta taitaa olla pari päivää aikaa muistella, on meinaan ainakin 4 kerällistä metallilankaa purkamatta tuossa hökötyksessä. Pakko oli alkaa purkaa ja nyt täytyy antaa myönnytyksiä toisesta päästä, nimittäin pallukoiden huovuttamisesta. Tein Mimman kanssa pesukoneessa koesatsin eikä niistä niiiiiiiiin hyviä tullut kuin käsin pyörittelemällä, mutta nyt ei taida aikataulu enää antaa periksi totaalista käsityötä. Tai sitten lopetan nukkumisen. Kokonaan. Tosi huono vaihtoehto.
Tässä tuota siskonmakkarapötköä koneesta otettuna, yksi on jo kuoriutunut :)



Harmistuksissani aloin miettiä jotain ihan muuta ja niinpä tein tänään Mimmalle nuken kantokassin peittoineen ja tyynyineen(pääosin Marna nuhaisena sylissä istuen, jos kotona olis työturvallisuushenkilö niin sapiskaa olisin saanut yhdellä kädellä ompelemisesta).



Pah, Mimma ei tästä korvaansa lopsauttanut. Taisi olla 100 kertaa mielenkiintoisempaa kun sai tänään ekan kerran kokeilla pallojen huovuttamista myös vedellä ja saippualla. No, niin olis mustakin ollut. Ja nappikokoelmaakin hoidetaan meillä harvasa päivä kun pikkusisko vetää pikapäikkäreitään. Jos joku haluaa todella ilahduttaa meidän vanhempaa neitiä (ja tätä dementoitunutta äippää) niin tuokaa meille nappeja! Niitä ei voi olla koskaan liikaa.
Onneksi joku homma sentäs on onnistunut viime päivinä. Tyttöjen pikkuserkku halusi vaaleansinisen kepparin joten tein tällaisen. Mielestäni tuli ihan kiva, vaikka parantamisen varaa löytyy aina enemmän mitä useamman näitä tekee. Nytkin korvat taitaa olla ihan väärin, minä kun en ole hevosnaisia.



Meillä on neidit nyt flunssassa joten suunniteltu viikonloppureissu mökille jäi toteutumatta. Viime sunnuntaina siellä olikin ilma kuin talvimorsian ja suorastaan kuhina kävi kun mökkinaapureita oli paikalla nauttimassa ihanasta kevätauringosta. Notskimakkarat ainakin saatiin naposteltua mekin!


Meillä on menossa parasta aikaa jännät paikat myös Marnan vehnäaltistuksen kanssa. Toistaiseksi kaikki hyvin!

Aattelin tässä käsityöharmistuksessani laittaa vielä kassinkin alulle, saa nähdä millaisen susisopan tästä saan kehitettyä.


Jospa tästä lähtisi kerimään tuota rautalankaa....
Viikonloppuja!!

lauantai 7. maaliskuuta 2009

Kevättä kepeissä ja kapeissa ukoissa



Täällä on nautittu silloin tällöin pilkahtelvasta auringosta ja kevään tunnusta. Pihamaalle on Mimman toimesta syntynyt pienimuotoinen veistospuisto, lumiukkoja jotka ovat aivan selvästi saaneet taiteellisia vaikutteita, olettaisin että Ciacommettilta :)




Kepparitkin valmistuivat, ainakin toinen. Toisesta nimittäin sukeutuikin selkeesti bambi!

Mukailin tildan keppiporokaavaa, tai siis en käyttänyt sitä tuossa hepassa ollenkaan vaan tein ulkomuistista ja korvista tulikin ihan heppatyyliset. Mutta sitten ajattelin että tehdäänpäs nyt niiden kaavojen kanssa seuraavan konin korvat ja kas, en tullut aatelleeksi että eihän porolla ja hevosella ole samanlaisia korvia. Sattui vielä kovikkeellinen kangas tuohon bambin korviin joten töpöttävät oikein terhakkaasti. Päätin tehdä oikein kunnon ripsetkin neidolle. Tämä taitaa olla limen värin kera oikea kevään airut! Kumpaisenkin tein lyhyeen keppiin, sisällä on 1/3 aurausmerkkikeppiä. Muovinen keppi on sopiva kevyt pienenkin lapsen kannettavaksi eikä sillä saa kovin pahaa jälkeä aikaan ainakaan kankaalla päällystettynä. Lyhyen kepin kanssa on Marnankin helppo hepastella ja saapastella. Saappaat tahi muut kengät se on kuitenkin jalkoihinsa aina jostain löytänyt.

Uusin Tildakirja tulla tupsahti viime viikolla. Mielessä on tietysti jo vaikka mitä toteutettavaa, ne jätskitötteröt ainakin on meillä jo leikkeihin tilattu enkä usko että kakkuakaan (ei sitä kaunista saippuaista vaan kankainen) kauaa kestetään odotella.


Meillä tehtiin pienimuotoinen 'kohottava' remppa hiihtolomalla. Rut Brykin Apollo perhostapetti oli odottamassa sopivaa hetkeä ja nyt se koitti.

Mies teki tausta'taulun' telkkariseinälle. Harmi vaan että tuo jättimasiina peittää suurimman osan tapetista. Jospa sen paikka sitten vaikka vaihtuisi kun joskus tilalle hommataan litteämpi. Kuten kuvasta näkyy meillä ei juurikaan tuolla tasolla voi mitään kaunista koriste yms. esinettä pitää. Lattia onkin sitävastoin täynnänsä kaikkea mihin voi nilkkojaan myöden sotkeentua :) Viisaasti rajasin kaiken sen kuvan ulkopuolella, tiedättehän...


Kevään leikit on aloitettu, keinuminen on päivittäistä ja vaikka keinu on vielä talviteloilla hankalasti grillikatoksessa ei se näytä riemua lannistavan.

Kukkamaan kastelukin on jo aloitettu. Ennakoikohan kuivakkaa kesää kun nyt jo aloitetaan kannun kanssa kuljeskelu?



Lopuksi taas lintuaiheinen kuva. Tässä on tepastellut yksi näistä meidän pihan pihalinnuista. Tunnistaakohan joku?



...ja nyt jatkamaan rautalangan kieputusta! Reipasta viikonloppua kaikille!