Puuhakauden aloitus

Jostain on taas innostus monenmoiseen tekemiseen löytynyt. Mieli tekisi tehdä koruja, neuloa, ommella jne. vaan kaikkeen ei tietenkään aika riitä. Konitehtaan tuotanokausikin on käynnistynyt, eilen syntyi ensimmäiset tilauskepittäjät; Lyyli ja Nipa.



Lyylistä tuli niin jonkun näköinen (pelkäänpä että minun :) että melkein pelästyin. Alkaako tässä jo tehdä itsensä näköisiä keppareita?
Yksi kokeilukin on työn alla, kukapa mahtaa arvata mitä tästä on tulossa?



Muutamia koruja on tullut nopsaan tehtyä, en ole todellakaan mikään kultaihminen mutta nuo keltaiset mollukkahelmet piti ostaa kun muistuttivat niin lapsuuden banaanitoffeekarkkeja, vaikka niissä sitten onkin sitä 'kultaa' sisällä. Sekaan täytyi heittää pikkuisen ruskeaa ja vihreää.





Sinivalkoisista huurrehelmistä olisi tullut hienommat jos olisin hokannut laittaa väliin hopeisia välihelmiä, tai millä nimillä niitä koristelisiä nyt oikeasti mahdetaankaan kutsua. No, voihan nuo tehdä joskus uudemman kerran. Parin viikon päästä on kierrätyskorukurssi jota odottelen jo kovasti. Ja tänään alkaa rasiakurssi!



Suureellisena tavoitteenani on saada tehtyä valmiiksi nämä kaksi, vuosi sitten kurssilla aloittamaani keskeneräistä rasiaa. Harmi vaan että Auli ei taida olla kurssilla mukana oivallisen korroosionestopaperinsa kanssa, en nimittäin tiedä millä tuon isomman rasian kannen päällystäisi jotta sopisi rasian kanssa yhteen.
Hartiat on olleet jumissa jo pitkään joten en ole edes uskaltanut ajatella mitään neulomiseen liittyvää ja lyhyen pinnani tietäen en ole senkään vuoksi viitsinyt juurikaan neuleohjeita lueskella.



Mutta mutta, viimeisimmässä Käsityölehdessä oli herkullinen korvaläppämyssy pallukoilla, siihen piti hetimmiten hakea just samalaiset langat ja aloittaa. Nopsaa tekemistä (onneksi) ja tämä tulee ehdottamasti minulle itselleni :)

Marrasvarsoja Konitehtaalta

Ihme ja kumma, meille potkahti eilen illalla tällainen piskuinen varsa, minimenijä ihan omaa luokkaansa. Ihan synnytyspoltoilla on jo seuraava tulossa.



Porosiakin on jo tekovaiheessa ja monta muuta juttua ja tilausliikennekonia. Poiketkaapa Konitehtaalla.
Eilen tavattiin taas kässyilyn merkeissä, kiitos Auli vielä emännöinnistä. Olipa kiva taas tavata. Muutaman syherösydämen tein siinä jutellessa, lisää niitä vielä roimasti tarvitaan muutamiin joulumyyjäisiin.
Pivikiltä sain haasteen ja laitan sen seuraavaan postaukseen kun on paremmin aikaa.

Tänään meillä on tehty urakalla helminauhoja, Mimma teki yhtäkkiä 5 korua joten ripeys on valttia. Hyvä kun solmia edellisen ehdin. Isä taitaa saada sunnuntaina rannekorun :)



Verantaremppa on nyt tässä vaiheessa. Lattia on mutta seinät vielä puuttuu.





Joululauluja on kuunneltu 2 päivää, jos se vähän edistäisi lumen tuloa!

Touhotusta monenmoista

Johan takkuaa pahemman kerran, eilisestä olen koettanut päivittää sivuja ja aina tilttaa johonkin syyhyn kun syyhyn. Katsotaan josko nyt onnistaisi..?
Kiirettä on pitänyt ihan tolkuttomasti. Itse asiassa en muista koska olis ollut jotain ns. joutoaikaa ollenkaan. Mitähän sitten kun töihin palaa kun ei nytkään juuta ehdi sanoa. Viikonloppun atullut yksi lisätunti tuli kyllä tarpeeseen. Pikkuneiti päätti valvottaa oikein urakalla, milloin tappeli siskonsa kanssa unissaan, milloin kyseli tumppujen perään ja lopulta aamu kuudelta minulta että 'miksi kurssille?' Olin rautalanganvääntökurssilla la-su ja oli ihanaa!Kuinka kummassa sitä ehtisi tehdä kaikkea ihanaa tämän yhden elämän aikana? Eilisen aamupäivän olin vielä jo perinteeksi muodostunella myyntikeikalla MLLn kirppiksellä serkkuni kanssa. Euron kauppaahan se on mutta mukavaa ja ihanaa päästä eroon edes jostain tänne kaiken rojun sekaan eksyneestä tavarasta.

Ihan alkuun täytyy mainostaa meidän tulevaa kyläkirppistä! Ystäväni Tuija on tehnyt meidän tapahtumaan pari ihastuttavaa kuvaa (huom! ethän kopsaa ilman lupaa!)
Mukaan ilmoittautuneita pihoja on 12 ja myyjiä pihoissa vielä muutaman enemmän. Ajankohta on la 12.12. eli tervetuloa kaikki silloin tänne Ylöjärven Takamaalle! Tästä laitan blogiin kyllä juttua vielä enemmän kunhan ajankohta lähenee. Muutamassa paikassa myynnissä on myös käsityötuotteita ja sanomattakin taitaa olla selvää että meillä myös toinen aitta on varattu niille tuotteille. Ja tietysti keppareille :)


Edellisviikolla pidin todellisen pikakurssin vaijerikorujen teosta serkuilleni ja heidän tyttärilleen. Taisivat jäädä vähän koukkuun kun kuulemma paikallisen helmiliikkeen ovi on käynyt :) Minä tein siinä neuvonnan ohessa sitten jotain minäkin ja tuo siimasormus on sekä nopea että kiva tehdä.



Konitehtaalta on tupsahdellut kepittäjiä sekä tilausliikenteeseen että konikauppaan.
Nämä kolmoset lähtenevät Pispalanharjulle raveja pitämään tai muuta yhtä räväkkää toimintaa järjestämään.



Konitehtaan putiikin pilttuusta löytyvät nämä jalot yksilöt:



Samba Laila (kesälaitumelta sai armottoman sambakärpäsen pureman ja potee ja potee lanteiden hetkutusta), Mauri (monen olosuhteen menijä, superhyvä makaan poikittain kynnyksillä) ja Mirjami (ensimmäinen mummosarjalainen, seniORI-sarjaa tulen tekemään lisää piakkoin). Näistä kuvia ja tietoja enemmän siellä kaupan puolella.

Mutta sitten rautalankaa! Kurssille en asettanut itselleni mitään isojen toiden tavoitteita. Halusin tehdä helppoja juttuja joita voisi ajatella vaikka sinne kyläkirppiksen kässypuotiinkin. Ja tällaisia tuli.
Ensinnä koukku, simppeli peruskaunistus (jos siis osais noi pyöreät muodot jo jotenkin...).





Sitten tein enemmän ja vähemmän näitä syherösydämiä. Teknikka on mukava ja superhelppo, näitä voisi tehdä vaikka kuinka paljon ja sukkapuikotkin saa käyttötarkoitusta kun hartiat ei kestä neulomista. Söherölanka tehdään siis kieputtamalla rautalankaa puikon ympärille.



Jo aikaa sitten tekemäni lepuuttaja sai nyt ryhdikkäämmän muodon, tein siis uuden ja ehomman. Katsotaa josko näitäkin ehtisi tekemään muutamat myyntiin, malli on ainakin ns. omatekemä :)



Jouluvaloja haikailen ja pipareita sekä glögiä on nautiskeltu. Joululauluja en sentäs ole vielä laittanut soimaan mutta hetkenä minä hyvänsä saattaa kilikellot alkaa kilkattaan :)
Keppareitakin on kyselty ja koetan pystyä jossain tahdissa tilauksia toteuttamaan.
Touhukasta viikkoa kaikille!

Neniä niistäessä, lunta odotellessa

Ihan toimetonna täällä ei olla oltu vaikka viikkoon ei varmaan ole tullut postailtua. Neniä on niistetty monen nenäliinapaketin verran, öitä on valvottu lasten yskiessä ja kuumaa mehua viety ja tuotu. Meillä on neideillä ollut siis flunssa, ihan tavallinen onneksi mutta jatkuvaa laatua.
Keppareita olen koettanut saada aikaan aina kun vaan on ehtinyt. Pian pitäisi päästä tekemään joulumyyjäisiin varastoa ja konikauppaankin myytävää, kunhan saisi vielä muutamat tilaukset valmiiksi ensin.
Tässä siis esittelyvuorossa:
Jo aiemmin esitelty Tane sai kaverikseen Peran, kumpikaan ei mitään turhia jätkiä. Menivät varsinaisille laukkahirmujätkille joten eiköhän liikettä löydy.



Kuura on näin aamupakkasten aikaan hieman jähmeä menijä mutta virkoaa kummasti päivän mittaan. On ehdottoman siniverinen.



Yläkuvan kolme menijää lähtevät maanantaina postin vietäviksi. Ensinnä tämä Remumartti. Työnimenä pidin Marttia ihan siitä syystä että tällä samalla kylällä kun asustellaan mistä Eput ovat alkunsa saaneet ja kyseessä on ehdoton muusikkokoni.



Martista kuitenkin yllättäen alkoi muodostua Remu Aaltosmainen -tyyppi joka hienoisella ylenkatseellan ihmettelee jollei häntä noteerata kultakauluksineen ja koristenappeineen (pikkuharjassaan).



Nelli Namunen kuuluu prinsessasukuun, tämä yksilö on ehkä kaikista namuisin vaaleanpunainen viritelmä mitä tästä konitehtaasta on syntynyt. Oikein superkuorrutettu marenkihattara.



OOOoooo, kesän lapsi mä ooooon.....oooo, villi luontoni oooooon. Tästä kirsikkamansikasta tuli niin kesäiset herkut mieleen että! Vaikka lämmittäähän tämä silmää näin kylmänkin saapuessa.
Kirsi Manssunen on reipas kuin mikä, hieman vikurikin varsinkin maanantaiaamuisin. Pitäkää mielessä siellä kahvihuoneessa jos kopsuttelette :) Tämä tilaajalle tiedoksi. Manssunen on määrätietoinen ja periksiantamaton hankalankin kepittäjän oikealle tielle luotsaava luottokoni. Kunnon pimu siis.



Kun Remumartti valittiin tuohon postitussatsiin niin 'yli' jäi tämä Basisti.



Työnimenä tällä limellä nokkaeläimellä oli Pantse (ilman yhdennäköisyyttä :) tuosta samaisesta syystä mistä Remun kohdalla jo kerroin. Mutta eikös vaan tästä sitten hetki nokatusten oltuamme alkoikin tulla Basisti. Hikinauhassaan on heijastinta jotta pimeimmissäkin keikkabusseissa ja keikoilla näkyvyys on taattu. Basisti omaa myös absoluuttiset sävelkorvat sekä taidon muuntua 'ilmakitaraksi' hetkellä millä hyvänsä. Basisti päätyy ilmeisesti Konitehtaalle omaa keikkakiertuettaan odotteleen.

Tänään tein tyttöjen pikkuserkulle huopa-& siemenhelmet lahjaksi huomisille nimpparikekkereille. Näin tällaiset edellisellä helmikurssilla erään nuoren tytön kaulassa ja ihastuin niin että pakko oli kokeilla. Viikolla olleella kässytapaamisella näin Paulalla (kiitos vielä viimeisestä!) askartelukirjasta ohjeen jossa huopasuikaleet liimattiin päästä ja sitten leikattiin ja niin olikin helppo saada kunnon kääryleet aikaan. Tällaiset tekis mieli tehdä itsellekin.



Pikkuserkun lahjatoiveissa oli poikabarbeja ja kun kaupassa niitä katselin, totesin aika aneemisiksi ukoiksi. Tukkakin oli vain maalattu päähän. Onneksi muistin että olin nähnyt Kontissa pari vetreää nuorukaista odottamassa ottajaa joten sinnehän kurvattiin tyttöjen kanssa ja haettiin sulhot mukaan. Pesin vaatteet sekä uroot, niin että meillä on tosi tiukkaa vatsalihasta nyt suihkussa :) :)
Ja tukkaakin meinaan sitten löytyy, ihan vaikka ponnarille asti.



Mukavaa sunnuntaita kaikille ja alkavaa viikkoa!

Helmiä ja heppoja

Olipa ihana viikonloppu! Ihan kuin lomalla olis ollu. Helmityökurssi oli perjantaista sunnuntaihin, monta tuntia joka päivä ja silti tuntui aina liian lyhyeltä ajalta.
Tein muutamat rintarossit :) ja siimaan pujotetun sormuksen. Lisäksi tuli tehtyä muutama vaijerikoru, toisesta tuli niin huono kuva etten viitsi sitä edes tähän laittaa.







No onhan näitä kepittäjiäkin putkahtanut. Kiirusta vähän pitää tilausten kanssa mutta eiköhän tästä selvitä. Ja saisi ne niminauhat pikkuhiljaa jo tulla sieltä Ruotsista :/

Tässä ensinnä Hattara joka meiltä lähti jo muille laitumille.



Sitten Dottis, perusluottokauramoottori, säyseä kaveri tilanteessa kuin tilanteessa. Ei juurikaan hötkyile.





Hilppa, hilpeä koni joka toi mieleeni väistämättä lapsuuden suklaa- ja mansikkajäätelöt. Ne litran kermajäätelöpaketit joita pikkukioskilta haettiin joskus 70-luvun alussa. Mansikkajäätelössä oli punainen paketti ja pikkuisen sulaneena se oli juuri tuon vaaleanpunaista mitä Hilpan kuosi on. Triokin tästä mieleen tuli ja sehän sattuu olemaan Hilpan suosikkia.



Hilppan meno on 'kepsakkaa' kopotusta. Tämäkin menijä lähti jo uusille laitumille. Hilppa on ehdottoman ainutlaatuinen, kangas riitti juuri häneen joten vastaavaa väritystä ei ole enää minulla saatavilla.



OHO, takana kurkisteleekin taas poro! Sieltä se joulu tulee.....

Helmiä heinäkuuhun

Onpahan ollut taas taukoa päivityksissä, on käyty maamme pääkaupungissa ja Korkeasaaressa, pidetty kotona sadepäiviä jne.



Eilen avattiin meidän 'kylälle' uusi helmikauppa ja siellähän piti hetimiten poiketa. Mitään ei tietenkään pitänyt hankkia vaan jotain sentäs... :)




Tuo kauppa tulee kyllä olemaan vakava houkutin mun kotihoidontuelle.... :(

Huomenna on kummitädin 70v. päivät joten ehkä ehdin vielä tekemään vihreä-keltaisen vaijerikaulakorun tässä illan aikana. Pinkit ostokset on tytöille, pinkkejä ja vaaleanpunaisia helmiä kun ei tunnu koskaan olevan tarpeeksi.

Kässäporukkakin piipahti tiistaina. Hienoja juttuja oli työn alla monellakin heistä ja minä sain taas muutaman kepparitilauksen :)
Facebookistakin puhuttiin, minä olen sinne myös joskus kirjautunut mutta jotenkaan se ei ole mun juttuni, tai sitten en vaan ole sinut systeemin kanssa. Piti kuitenkin eilen käydä vastaamassa pariin kaverikutsuun :)

Kohta on viikko vierähtänyt edellisestä mökkikerrasta, tässä meidän merirosvojen alukset rantautuneina viime viikolta.


Toivotaan aurinkoisia kelejä taas pian takaisin!!

Juhannusta

Niinpä, suven juhlaa tässä vietetään ja ainakin täällä Pirkanmaan talousalueella tulee vettä kuin aisaa. Vaan eipä haittaa. Meidän perhe kiiruhti viettämään mökkijuhannusta jo eilen ( ilta oli kolea joten kuvakin sisätiloista, järvi oli kaunis kuin mikä viileälläkin säällä) ja kun tänään puolilta päivin alkoi Ruovedellä ripsottaan vettä pakattiin kimpsumme ja kampsumme kotia kohti.
Tyttöjä ei harmittanut tällä kertaa ollenkaan, ihmekös tuo kun mies laittoi 2 päivää sitten pihaan tosirumiluksen, sen trampan mitä kuvittelin ettei meille enää sellaista tarvita kun olis se villitys jo pois muodista. Vaan eipä ole. Mahtaako suosio olla kuitenkin pian laskussa kun kohta noita on joka torpan pihalla ja kaikki saa kyllikseen pomppia jo kotonaan. Millaista mahtaa olla 10 vuoden päästä kun kaatikset pullistelee tramppoja? Siinäpä olis sitten tuunaushaastetta! Kai niistäkin joku tuunausnero, esim. Piipa saa aikaan jotain kadehdittavan hienoa :)

Tässä tutkitaan luonnon ihmeitä: komeaa koppista.


Nyt kun ulos katsoo harmittaa että jätin upeat pionit penkkiin, olisi pitänyt ottaa useampi sisälle maljakkoon, tuolla sateessa nimittäin vain pahimmassa tapauksessa katkeavat. Pionit on sitten ihania, ihan mun lemppareita. Varsinkin ne kermavaahdon valkoiset tai vaaleanpunaiset, mutta kyllä nämä tummemmatkin komeita ovat.



Jotain pientä on tullut tehtyä kässärintamalla. Serkulleni tein rintarossin, tuli mielestäni liian tumma sävyiltään mutta en enää alkanut purkaa kun sekin on homma sinänsä tuossa tekniikassa.



Kaverille palautin heiltä tulleen vauvan purulelun, tiettekös sellaisen pehmeän kumisen nallen joka kestää ikuisuuden senkun keittää välillä. Tuunasin puuhelmistä ja purulelusta vinkeän kesäkaulakorun mistä en kuitenkaan ottanut kuvaa. Mahtaneeko lakinainen laittaa työpalavereihin kaulaansa ;) ;) ?

Tildan kesäkirjan ohjeilla piti tehdä sellainen 'rantakassi' vaan jotenkin ymmärsin ohjeet väärin, en sitten millään saanut 2 kertaisena kankaasta sellaisia mittoja mitä ohjeessa luki ja niinpä mulle meinas tulla joku kanootin talviboksi. Ei auttanut kun vetästä kassi puoliksi ja tehdä kaksi pienempää. Kankaatkaan ei nyt ole tildaa ja tein omia viritelmiä loppujen lopuksi. Toinen on tässä, toinen vielä kesken.



Olen minäkin sitten hommannut niitä 'käsityönauhoja' kuten tarkkasilmäinen voi huomata. Kassissa on muuten vuorikankaana kotoani jotain 70-luvun Finlaysonin pussilakanakangasta, muistan että tuo oli yksi lemppareistani :)



Toivotaan aurinkoisempia kelejä (niin vois saada jotain must- sysäystä tehdä niitä lasten lierihattujakin, kaavat kun on jo hommattuna!).
Ja oikein mukavaa juhannusta kaikille!!

'Lämmittelykuva' toissaviikon reissulta Kiviniityn kotieläinpihalle, kiitti serkulle ja plikoille seurasta! Kyllä se aurinko joskus on paistanut :)