Huh hellettä ja kuutamoita

Aurinko on porottanut oikein olan takaa. Tänään oltiin polskimassa pikkuserkun kera rannalla ja serkkuni kanssa siinä ihmeteltiin että mihin ne vuodet on karanneet kun hetki sitten samalla rannalla itse kirmasimme. Vähintään yhtä kivaa näytti kyllä noilla tyttösillä olevan.



Mökilläkin tuli oltua taas yksi yö. Ollaan miehen kanssa ihmetelty kahta erikoista lintua jotka siitä päämme päältä pari kertaa ovat lentäneet lahden perälle kaislikkoon. Nyt lintukirjasta bongasin ne kaulushaikaroiksi. Siis minun tunnistustaidoillani :) Mihinkään muuhun en tuntomerkkejä oikein saanut sopimaan ja olisihan se hienoa jos sillä lahdella sellaisetkin viihtyisivät. Kuikkajengi oli edelleen paikalla, kaikkine 7 jäsenineen.





Nautittiin aivan ihanasta kuutamosta muutaman hyttysen kera. Onneksi niitäkin tuntuu enää olevan murto-osa ja paarmatkin ovat melko lailla kaikonneet.
Pian alkaa arki, mies menee töihin ja kerhokin alkaa. Saa nähdä millä menestyksellä (siis se kerho :) . Viime vuonna syyskausi riitti meidän neidille, sitten tuli totaalijyrkkä ei.
Onneksi tuo syksyn saapuminen ei ainakaan tänä vuonna vielä tuota tuskaa, itse asiassa pidän siitä. Saa nähdä mitkä fiilikset on ensi vuonna kun työt alkaa.
Ja mitähän tässä illan ratoksi vielä menisi kässyilemään.....?

Että tämmöstä menoa...

Joskus sitä miettii että mitenkähän nuo lapset äitinsä näkee ja kokee. Tänään Mimma otti musta tällaisen kuvan ja täytyy sanoa että tämä otos kaikin tavoin kiteyttää viimehetkien tunnelmaa tässä huushollissa. En viitsinyt kuvankäsittelyllä tunnelmaa pilata ja oikaista kuvakulmaa :)
On meinaan taas oltu vatsataudissa. Minä ensin, sitten parin päivän päästä tytöt (viime yönä) ja nyt mies. Vastaisen varalle vinkkaan kaikille tuoreille perheille että hommatkaa ihmeessä pikimmiten johonkin lähikomeroon jemmaan sama määrä ämpäreitä kun on perheenjäseniäkin. Viime yönä meillä oli käytössä 3. Neljättä ei olis löytynyt pikaisesti mutta onneksi olin jo potenut pari yötä aiemmin.

On meillä onneksi muutakin tehty, kässyilyihin ei ole kyllä ollut liiemmälti aikaa.
Kuluneella viikolla on tohistu Tenavien tohinoissa,



käyty Särkänniemessä pikkuserkun kanssa



ja mökkeilty. Sadettakin saatiin.



Jossain välissä tytöt sovittelivat jo syyskamppeitakin, ne tosin näyttää olevan minun.



Näihin tunnelmiin tämä postaus, siivota pitäisi kunhan saisi aikaa ja vadelmat tippuu pensaista. Kaikesta muusta tuonnempana.