Hae tästä blogista

lauantai 1. elokuuta 2009

Että tämmöstä menoa...



Joskus sitä miettii että mitenkähän nuo lapset äitinsä näkee ja kokee. Tänään Mimma otti musta tällaisen kuvan ja täytyy sanoa että tämä otos kaikin tavoin kiteyttää viimehetkien tunnelmaa tässä huushollissa. En viitsinyt kuvankäsittelyllä tunnelmaa pilata ja oikaista kuvakulmaa :)
On meinaan taas oltu vatsataudissa. Minä ensin, sitten parin päivän päästä tytöt (viime yönä) ja nyt mies. Vastaisen varalle vinkkaan kaikille tuoreille perheille että hommatkaa ihmeessä pikimmiten johonkin lähikomeroon jemmaan sama määrä ämpäreitä kun on perheenjäseniäkin. Viime yönä meillä oli käytössä 3. Neljättä ei olis löytynyt pikaisesti mutta onneksi olin jo potenut pari yötä aiemmin.

On meillä onneksi muutakin tehty, kässyilyihin ei ole kyllä ollut liiemmälti aikaa.
Kuluneella viikolla on tohistu Tenavien tohinoissa,



käyty Särkänniemessä pikkuserkun kanssa



ja mökkeilty. Sadettakin saatiin.



Jossain välissä tytöt sovittelivat jo syyskamppeitakin, ne tosin näyttää olevan minun.



Näihin tunnelmiin tämä postaus, siivota pitäisi kunhan saisi aikaa ja vadelmat tippuu pensaista. Kaikesta muusta tuonnempana.

2 kommenttia:

katrilli kirjoitti...

Hei!

Hyvin tutulta kuulostaa mietteesi. Meillä lapset ovat jo isoja, joten mahatauti ei enää ole ihan katastrofi vaikka onkin inhottavin helposti tarttuva tauti. Mieleeni tuli lukiessani sinun postaustasi monia omia vastaavia kokemuksiaajalta, kun lapset olivat pieniä. Mm. yksi talviloma Kuusamon Tropiikissa, kun koko perhe oli kammottavassa ripulissa ja oksennustaudissa... eikä ollut kuin yksi vessa ja yksi ämpäri...

Olen usein pohdiskellut myös sitä miten lapset kokevat minut ja millainen äiti olen. Meidän Eetu (nyt 16v) pohdiskeli kerran neljä-vuotiaana, että "äiti, oletko sinä nainen?" Vastasin olevani nainen. Poikani vastasi kirkkain silmin:" ehei,äiti et sinä nainen ole vaan sinä olet keittäjä".

Voimia Sinulle!

Halauksin Katrilli

Mimmarna kirjoitti...

Kiitos Katrilli käynnistä!

Toden totta, on teillä ollut muistorikas Tropiikin reissu! Täytyy sanoa että eipä käy kateeksi...
Loistavastipa on poikasi lohkaissut, totuuden torviahan nuo lapset on :)

Kiitos vielä toivotuksista, sinulle sinne voimia toivoisin enemmänkin! :):):)