Tänään käytiin kyläilemässä serkulla, vietiin pikkuserkku Ellille oma pupu mihin iloksemme tykästyi niin että pureskeli sen jo aivan märäksi. Meillä alkaa näitä pupuja oleen jo vähän nurkassa jos toisessakin. Ystävät on lahjoittaneet pois joutavia T-paitoja joista kesällä virkkasin parit tuolin pehmustetyynyt ja leikkimökkiin maton. Kuteiksi leikkaaminen on kuitenkin hidasta ja aika väheni entisestään nuorimmaisen opittua liikkumaan joten leikkaaminen jäi. Sitten aloin tekeen näitä kierrätysteepparipupuja. Elli sai omansa tildatussa purkissa. Viimeistelin sitä yöllä kun keskiyön levollisina hetkinä kuului riipaiseva huuto meidän talon rakenteista, hiiri jäi loukkuun! Useina öinä kuuntelin sen juoksemista, oli oppinut meidän loukutkin niin hyvin että kävi vain iltapalaksi napsimassa juustoa. Nyt oli uusi loukku ja siihen napsahti, mutta kyllä osasi olla karmiva kiljahdus.
Eilen tuli kauan odotettua sähköpostia tilkkuilijoilta, sain ystävän osoitteen jolle kasaan tilkkuiluun liittyvän pakettin joka kuukausi vuoden loppuun saakka. Olen hänen salainen ystävänsä - jännää, kukahan on minun ja millaisia paketteja minä saan??? Mietin jo innoissani pitäisikö osallistua myös tilkkuilijoiden joulukalenterivaihtoon, mutta ehkä en nyt ahnehdi liikaa ettei tule se kuuluisa suttainen loppu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti