Olisko arvonnan paikka...?

Kun tätä blogimaailmaa on tullut seurailtua ja huomattua että kovin moni arpoo jotain ihastuttavaa ainakin ensimmäisen blogivuoden kunniaksi, niin ajattelinpa minäkin. Vuosi tulee täyteen tässä kuussa, niin se aika on vierähtänyt! Mitäköhän laittaisi voitoksi - tosi vaikee arvaus.... No keppikoni tietysti! Väriä en vielä tiedä mutta sen näkee sitten millaisia sattuu syntymään nämä seuraavat.
Jos itse ei jaksa kauppareissuja kepparilla laukata niin ainahan sen voi laittaa vaikka joulupakettiin. Laita siis kommenttia lootaan, suoritan arvonnan maanantaina kaikkien sunnuntain puolelle ehtineiden kommentoijien kesken.

Viimeisin keppiheppa on tämä Ninni jota Marna esittelee. Ninnistä tuli luvalla sanoen tanakahko, hieman ujon sorttinen neiti. Ninni on erikoisheppa siksi että kangas on ainakin vuodelta -68, eli syntymävuodeltani ja ollut minun vauvalaatikon koristekankaana aikanaan. Nyt ajattelin antaa osalle siitä uutta elämää ja jatkaa virkaansa lasten tai ainakin lasten mielisten kanssa.





MaastoMartti XS sai myös kauniimmat silmäkulmat mitä edellisessä postauksessa oli. Tuo maastokangas kun ei ole ihan helpointa kangasta silmäneulan kanssa ompeluun :) Tämä pikkuveikko taitaa lähteä meidän kanssa viikonloppuna kummipojan 1v. synttäreille. Saa nähdä onko sen verran hyvää apetta tarjolla että jää sille tielle...?

Mitä muuta tänne kuuluupi, no 'virma' on ilmeisesti hyväksytty jo kaupparekisteriin koska käyntikorttifirmat ja tilitoimistot ovat aloittaneet pommituksen. Y-tunnustani en ole vielä saanut. Mutta oravannahkakaupoissa sain aivan ihania juttuja eilen kun tapasimme kässäkerhomme kesken. Vaihtarina keppareihin sain kahdet villasukat ja upean korun.





Nuo tapaamiset kässäkerholaisten kanssa on aina niin tavattoman innostavia kun yks jos toinenkin tekee mitä tahtoo. Minä ainakin teen nykyään mitä tahdon vaikken edes osaisi, en ollenkaan osaa montaakaan asiaa mutta jotenkin on oppinut luovimaan ja tekemään omia ratkaisuja. Yksi ilta keksin että koska en ole taitava ompelija (vaikka haluaisin) niin että saisin vaatteita aikaan enkä jaksa neuloakaan (ja niskat ei kestä) villapaitoja yms. niin tuunaushan on minun sarkaani! Siinä ei tarvitse itse tehdä vaatetta kokonaan vaan nauttia yltiöpäisistä ideoista ja mitä hullummista toteutuksista. Materiaalimaksut kun ei ihan huikeita ole. Nyt työn alla on tämä viime viikonloppuna Hämeenkyrön kyläkirppikseltä ostamani 2e villatakki. Se on vielä pahasti kesken joten kokonaisuus tulee julki myöhemmin :)



Kyläkirppishanke tänne meidän kulmille on edennyt niin että sain jaettua 52 lappusta postilaatikkoihin kysyäkseni onko naapureilla kiinnostusta asiaan. Nuo 52 taloa on siis vajaan kilometrin säteellä meistä että vaikka joskus tuntuu että asutaan ihan maalla niin taitaapi olla pian lähiö. Vielä on ollut hiljaista, mutta ilmoittautumisaikakin on syyskuun.
Ihan niistä oikeista töistäkin tähän samaan syssyyn otettiin yhteyttä ja siellä olisi varsin mielenkiintoinen hanke alkamassa vuoden vaihteessa. Nyt pitää puntaroida jälleen, mennäkkö töihin jo v.2010 alusta vai vasta elokuusta. Kamalan vaikeaa!!!!

Ihanaa ja toimeliasta syyskuuta kaikille ja muistakaa osallistua arvontaan!!!